Elämässä tulee joskus tilanteita, jossa voimabiisi tai biisit auttavat sinut arjen haaksirikkojen yli. Itselleni kävi niin Kasevan kappaleiden "Syksy" ja "Tyhjää" kohdalla. Kuullessani kyseiset biisit pääsen heti siihen tilaan, jonka aikoinaan koin ja siihen miten pääsin niiden avulla elämässä eteenpäin. Ja jos saa jotain, niin sitten täytyy kyllä yrittää antaa jotain takaisinkin. Tässä on Pasistin kiitos Kasevalle voimabiiseistä.
Teemallisesti päädyin syksyn puheenaiheeseemme eli vastaantulemiseen. Kaikkea voi haluta muuttaa, mutta usein joutuu tulemaan asioissa vastaan. Vaikeaksi asian tekee se, että toisen/toisten takia ei voi tulla vastaan, vaan se täytyy tapahtua itsen kautta. Se, että haluat tulla vaikka puoliväliin vastaan kertoo sinun olevan itsesi kanssa valmis tulemaan vastaan. Toisin sanoen, toisen takia ei voi tulla vastaan ilman, että se syö sinua ja oikeasti johtaa ajan kanssa päinvastaiseen eli etääntymiseen.
Selvennyksesi: Tämä laulu kertoo siis siitä hetkestä kun toisen takia, ei oman itsensä takia, vastaantulo on johtanut uhriutumiseen ja vihaan. Ajatus on ollut hyvä; tulen puolitiehen vastaan, mutta lähtökohta on ollut väärä kun se ei ole tapahtunut sovussa itsen kanssa.
Syksyllä landella vietetty hetki yksin toi luonnon kuvat ja äänimaailman tähän mukaan, jotka Juho taidokkaasti paketoi kasaan.
Musiikillisesti paino oli hyvin yksinkertaisissa elementeissä eli suomalaisessa melankolisessa rakenteessa ja soittimissa, jossa elämän valon pilkahdus kajastaa ehkä juuri ja juuri lopussa. Koska kyseessä oli tribute to Kaseva-biisi, niin ainoa oikea kitaravalinta oli tässä 12-kielinen. Sen soittaminen ei sitten ollutkaan niin helppoa kuin normaalin kitaran.
Jossain vaiheessa myös päätin, että tämä biisi tehdään yksien seinien sisällä siellä jo olevilla soittimilla. En tiedä miksi, mutta sillä oli selkeä energeettinen kutsu. Kaikki soittimet paitsi basso (TimoM.) soitettiin itse. Juho repäisi jostain nurkasta Talk Boxinkin, jolla saatiin 70/80-luvun sävyjä mukaan.
Yksinkertainen voimakappale ja monitasoinen lyriikka jatkavat Pasistin EP (Experimental Play)-teemaista uran jatkoa.
Pasisti kiittää sydämestään Kasevaa biiseistä ja menneistä vuosista ja näin laittaa tällä laululla inspiraation kiertämään omalta osaltaan eteenpäin.
Se ainoa oikea Kaseva-soitin...12-kielisenä.
Juho kaikkien biisin soittimien ympäröimänä.
Äänimaailma jostain kaukaa... Talk Box.