Musamatka

WARNING: Nyt tulee painavaa henkilökohtaista All in- tekstiä musamatkastani.


Halusin mallintaa musanteko-prosessini. Siinä se nyt lepää biisin muodossa kaikkine askelineen. Siitä tuli myös NLP-opintojeni lopputyö. Peilasin kyseisellä askelluksella myös biisiringin kundien musamatkat. Sieltä löytyi yllättäviä samanlaisuuksia ja tietysti myös persoonallisuuseroja sekä ammattilaisen prosessinomaista otetta. Sain sieltä paljon vinkkejä miten voisin kehittää omaa biisintekoa pidemmälle JA mallintaa musamatkaa muihin tekemisiin elämässäni.


Entä se Pihvi? Se mitä löysin oli minulle merkittävää itseni kehittämisen matkalla. Jos ajatellaan tekemistä vaikka aakkoskontekstissa A:stä Ö:hon, niin merkityksellisintä minulle on se mitä tapahtuu ennen A:ta ja Ö:n jälkeen. Musamatkassa siis se mitä tapahtuu ennen kuin mitään edes ajattelee tekevänsä musiikin suhteen ja sitten se mitä tapahtuu kun biisi on ollut livenä ja "unohtunut". Käyn näitä kahta kohtaa seuraavassa läpi.


Ensimmäistä osaa kutsun kappaleessa otsikolla "Tuulee". Yritin sanoittaa sitä miten kaikki saa oikein alkunsa. Miten, missä, milloin... nappaan kiinni tunteistani ja niistä pienistä aihioista joita alan kerätä ja jotka rupeavat elämään omaa elämää minussa. Tämän tunnistaminen on Musamatkan aikana helpottunut ja nykyään pystyn löytämään olotilan arjessa ja pysähtymään sen edessä. Yllätyksiä on tullut niin siivotessa kuin lenkillä ja landella saunatuvassa kaikkien kamojen keskellä. Jotta tämä onnistuu niin elämän palikat täytyy olla jotenkin kasassa/hallinnassa ja energiaa täytyy olla varastossa. Luominen vie kaistaa ja ottaa itsestä palasen mukaan. Herkkyydestäni on apua ja suurin vihollinen musamatkalla olen minä itse. Mottonani on edelleen "laitetaan rima alas ja mennään alta yli!". Muuten mikään ei koskaan valmistu.


Viimeistä osaa kutsun kappaleessa otsikolla "Rauha". Yksi musamatkan mahdollistajista on ollut "Letting go"-asenne, jota minusta onneksi löytyy syntyjään. En jaksa hinkata ikuisesti vaan sitten jossain vaiheessa päästetään irti ja annetaan olla. Kaikessä tekemisessä sen oppii vähitellen. Tärkeää on muistaa kutsua takaisin biisin ottama pala sinusta. Muuten ei pääse eteenpäin. Tämän blogin kirjoittaminen on osa sitä prosessia. Se on vähän niinkuin biisin testamentti.

Lapsellisissa (5v.) toiveissa minussa elää unelma, että musiikin avulla pystymme tekemään planeetastamme paremman paikan elää ja tarkastella itseä. Sävelen avulla saa kosketuksen itseen ja yhteyden toiseen. Olen kokeillut sitä elämäni aikana useasti helvetin hyvällä onnistumisprosentilla. Voin suositella lämpimästi. Biisi aukaisee ikkunan itseeni ja jää elämään kun poistun musamatka-stagelta.


Ilman ympärilläni olevia ihania ihmisiä tästä ei tulisi mitään. He kaikki heittävät ammattitaitonsa käytettäväkseni ja siksi heitä esiintyy tässä kappaleessa. Ehkä oudoin kohta on "Pekkasen pytyllä". Lyhyesti se tarkoittaa että Kotkassa Pekkasen koululla olevassa studiossamme perustokaisu "Käyn pas..lla/ku..lla. Tee biisi valmiiksi sinä aikana" on osoittautunut erittäin toimivaksi tavaksi saada biisi nytkähtämään eteenpäin.

Yhteinen ja yleinen tapa saada biisi valmiiksi on tietenkin "deadline".


Tässä biisissä erityiskiitos kaimalleni viulisti-artistille Pasi Eerikäiselle. Hän otti lämpimän haasteen vastaan ja nosti biisin aivan uudelle tasolle.


Tämä biisi on omistettu meille elämän matkailijoille. Nautitaan ja opitaan matkastamme.



Musamatkan musa-esitys NLP-Trainerillä 03/2022

Musamatkan visu-esitys 03/2022.

Musamatka tauluna. Huomaa taulun puhkaisureikä.